Koulun elintarvikeosastoa kadulta kuvattuna |
Susanna: Tanaan oli melkoinen paiva. Aamupalan jalkeen paasimme tyoskentelemaan paivan ajan leipomo luokkaan oppilaiden sekaan, joista kaikki olivatkin poikia ja yksi tytto, taysin toisinpain kuin meidan luokka. Aamu oli sahlinkia kielimuurin takia, kun kukaan ei tullut nayttamaan mita tehda. Paastyamme vihdoin tekemaan jotakin alkoi sujua paremmin ja leppoisammin. Ne luokkalaiset pojat olivat selvasti ykkoslaisia kun sotkivat ja hyppivqt toistensa paalle, vqrsinkin muutamat olivat kuin kukko tunkiolla meidan takia. Onneksi itse sain mukavan parin jonka kansa kommunikoimme hyvin, tosin suurimmaksi osaksi elekielella. Koko aamupaiva meni patonkeja leipoessa. He eivat kayta patonkipelteja niinkuin me, vaan sellaista pitkaa liinaa jolla he tukevat patongit ennen uuniin siirtamista niin etta tekee ns rypyn/seinan joka patongin valiin. Saatuamme ison laudallisen valkiiski se laitettiin poydan alla olevaan hyllykkoon jossa kaikki tuotteet kohotetaan nostatuskaapin sijaan. Silla aikaa kun patongit kohosivat teimme ranskalaisen version pullataikinasta joka eroaa suomalaisesta silla etta puuttuu kardemumma seka on maultaan hiaman voimakkaammampi maku erilaisen hiivan takia. Heilla myos pullat punnitaan ja pyoritetaan yksi kerrallaan kasin, toisin kuin suomessa on paloittelu/pyorityskone sampyloille ja pullille. Pyoriteltyamme pullat laitoimme ne kylmakaappiin ruokailun yli ja he paistoivat kaikki patongit ruokalaa varten. Patongit siirrettiin laudalta ja liinalta uunin yhteydessa olevalle paarin nakoiselle telineelle ja jauhotettiin ja viillettiin koristekuviot. Yhdelle paarille mahtui noin kolmen yli metrin halkaisijan verran patonkeja, kun paari oli saatu tayteen se nostettiin alla olevan pumun avulla uunin korkeudelle ja tyonnettiin arinauunin sisalle ihan perale asti etta kuului jokin kolahdus ja vedettiin nopeasti ulos niin etta tuotteet jaivat uuniin. Patongit saatiin ulos uunista noin puoli metria levealla ja yli kolme metria pitkalla leipalapiolla. Kauhistelimme miten kaikki nostelivat patongit tulikuumina koriin taysin paljain kasin ilman mitaan ongelmia. Patonkien jalkeen kavimme syomassa koko luokan kesken ja sen jalkeen jatkoimme pullilla ja sampyloilla joista on kuvakin, sampyloita muotoiltiin eri tavoilla jotka olivat liian helppoja meille vaikka joillekin vaikutti olevan vaikeita. Paivan paatteeksi teimme koristeleipa taikinasta ruusu koristeet joista laitamme huomenna kuvat kunhan ovat tulleet uunista kovettumasta. Taiteillessamme koristelaatoja muut selvasti pahastuivat kun meidan tekemista tuli paljon hienompia ja taidokkaampia, mutta onhan meilla vuosi enemman kokemusta.
Janika: Tana aamuna herasin 6. Jannitti menna konditorialuokkaan. sen jalkeen mentiin aamupalalle. Amupalalla oli croisanttia, kaakaota, jugorttia ja mehua. Aamupalan jalkeen mentiin pukuhuoneisiin vaihtamaan tyovaatteet ja sen jalkeen menimme konditoria luokkaan. Tein siella tuulihattuja. Sen jalkeen mentiin syomaan valipalaa. Valipalana oli lihaa, perunamuusia, salaattia ja jalkiruokana oli erillaisia kakkuja. Sen jalkeen menimme takas konditorialuokkaan. Ei enaa jannittny paljoo kun aamulla. Pistin taytetta niihin tuulihattuihin. Sen jalkeen paastiin ja palattiin asuntolaa. Sitten mentiin tekemaan blogia.
Minna: Tänään heräsin kuudelta ja samalla pelästytin herästyskelloäänellä Suskin ja Kristan.
Söin aamupalaksi jogurtin, croisantin ja join kuumaa kaakaota ( josta multa palo kieli) ja join tuoremehua ( joka oli tosi hapanta).
Tänään mentiin leipomoluokaa yhen leipuriryhman opetukseen mukaan.
Opettaja oli tosi kiva ja huumorintajunen ja puhui kovaa.
Ruokatauolla ruoka oli taas tosi hyvää. Tein pinjan kanssa leipäruusukoristeen ja sitt tein patonkeja ja pullaa ja leipää. Päivä oli tosi pitkä ja uuvuttava ja vähän tylsä kun joutui kokoajan seisomaan kun patsaat.
Janette: Aamulla jannitti niin, etta oli vaikea syoda. Jannitys onneksi oli turhaa, nain jalkikateen ajateltuna.
Meidat jaettiin kahteen ryhmaan, toinen ryhma paasi leipomoon ja toinen konditoriaan, itse olin konditoriassa.
Alunparin meidan piti jakautua kolmeen ryhmaan, mutta aamulla se vaihtui kahteen.
Luokissa meille annettiin ranskalainen pari, jonka kanssa meidan piti tehda toita.
Parini ei osannut englantia, joten kommunikointi oli valilla hieman hankalaa. Hyvin kuitenkin elekielella selvisimme. En saanut tehda paljoa, mutta pystyin auttamaan jossain asioissa.
Esimerkiksi sain pursottaa "tuulihattuja ", pistaa niihin reikia ja tayttaa niita. Osan ajasta me katselimme, ihailimme ja valokuvasimme muiden toita. Opiskeloijat pitivat siita, etta heidan teoksiaan kuvasi tai kehui.
Oppilaat kayttaytyivat opettajaa kohtaan kunniottavasti ja eivat puhutelleet etunimella. Oppilaat eivat myoskaan puhuneet kovalla aanella tai huudellut asioitaan luokan toiselta puolelta. Jos oli asiaa jollekkin, mentiin ihmisen luokse puhumaan se.
Oppilaat tekikivat hienoja teoksia ja koristeita, ilmeisesti ristiaisiin. Pohjat niihin tehtiin ruskeasta kovasta massasta, joka kaulittiin ja leikattiin haluttuun muotoon. Taman jalkeen osien annettiin kovettua.
Kun palaset oli kuivunut, ne liimattiin yhteen sulalla sokerilla. Toihin tuli myos "tuulihattuja" eritavoilla koristeltuina. Nekin liimattiin toihin kiinni.
Sonja: Tanaan herasin jo kello 6 ja jannitti kylla tosipaljon menna sinne ranskalaisten kanssa leipomaan kun on taa kielimuuri. lahdettiin puol 8 aikoihin aamupalalle. Soin croissantin ja mansikka jogurttia ja join tuoremehua. ja Sitten venailtiin ulkona kun alko ensimmainen leipomotunti ranskalaisten kanssa no sitten alussa vain seurailtiin mita ne teki siella ja sitten rupesin punnitsemaan aineita. Onneksi se Florian osasi vahan englantia niin ymmarsin onneksi melkein kaiken. Elekielta sitten enimmakseen. Ne tekivat tuulihatun nakoisia leivoksia ja ne teki niista sellaisia koriste hommeleita ja he tekivat sokerimassaa siihen koristelajitelmaan. Sitten ruuan jalkeen otin kuvia kaikista koristeista ja ranskalaisista. Ranskalaiset tykkasi kun otti kuvia. Alussa ne olivat vahan epailevia meidan suhteen mutta kylla ne siita sitten lampeni ja oli tosi mukavia loppujen lopuksi. Oli mukavaa olla niiden kanssa ja varsinkin Florianin. Se Maxime teki tosi hienoja sokerimassa koristekakun tapaisia koristeita katseltiin vain kun han teki sita , ja otettiin viela kuvia lopuksi koko ranskalaisesta ryhmasta etta jaisi jokin muisto niista. no kun paastiin koulusta niin tultiin asuntolalle kirjoittamaan blogia.
Krista: Aamulla herasimme ja jannitti aika paljon enka pystynyt oikein syoda paljoa ruokalassa mutta soin vahan patonkia,jogurtin ja mehua. Vaihdoimme vaatteet pukkarissa ja menimme kolmen hengen ryhmissa luokkiin. Aamupaivalla jannitti vielakin tosi paljon mutta sain tehda ranskalaisen parini kanssa "tuulihattuja" ja he tekivat jotain oudon nakoista massaa ja seurasin hanen tyoskentely tapaansa ja myos muiden oppilaiden. Jossain vaiheessa lounaan jalkeen ei jannittanyt enaa yhtaan ja pystyi paremmin rentoutumaan ja olemaan oma itsensa. Iltapaivalla kaikki oppilaat kokosivat "tuulihatuista" ja massasta kivoja ristiaiskoristeita ja me seurasimme vieresta tyoskentelya ja ihailimme hienoja toita ja valokuvasimme niita. Ranskalaiset luokkakaverimme olivat ihan mukavia vaikka emme ymmartaneet toisiamme ja muutamat puhuivat vahan englantia mutta siita ei oikein saanut selvaa ranskalaisen korostuksen takia.
Topi: Tanaan herasin ensimmaisen kerran Val de roessa 6:45 ja lahdimme syomaan aamiaista koulun ruokalaan. Ensin emme paasset ulos, koska kaikki asuntolan oppilaat pitaa olla paikalla, kun henkilokunta avaa koulun ovet. Aamupalana oli jogurttia, croisanttia ja kaakaota juotavana. Sitten minua jannitti paljon ennen tunnin alkua. Leipuriopettaja naytti missa on pukuhuoneet ja menin tanaan Konditorian puolelle. Opettaja vei minut toiseen Konditorialuokkaan ja katselin ensin mita oppilaat tekivat. Oppilaat punnitsivat Tuulihattumassan raaka-aineet ja kun massa oli valmis se pistettiin suoraan pataan pyorimaan ettei sita jaahydetty. Siina huomasin etta Kotimaassamme jaahdytamme ensin massan ja sitten pistamme pataan pyorimaan. Hetken kuluttua paasin pursottamaan Tuulihattuja ja sen jalkeen oppilaat pistivat sen arinauuniin. Tuulihatut otettiin uunista pois ja sen jalkeen pukuhuoneessa ranskalaiset opiskelijat tervehtivat minua ranskaksi ja mina puhuin jonkun verran englantia. Ruokana oli tanaan perunamuussia ja lihaa, mutta en muista oliko se naudanlihaa? Ruokailun jalkeen menimme takaisin tyohommiin ja paasin pursottamaan taytteen Tuulihattuihin. Tuon jalkeen sain ottaa yhden Tuulihatun suuhun ja oli mielettoman hyvaa. Nami! Katselin lopuksi opiskelijoiden tekemia toita ja yksi tyo mika jai erityisesti minun mieleeni oli Tuulihatuista tehty lasten rattaat. Nama Tuulihatuista tehdyt tyot menivat ristiaisiin. Lopuksi otimme valokuvia opiskelijoista ja paiva oli siina. Huomenna siirryn Leipomon puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti